Uskotelkaa itsellenne, ettei maailma pyörisi sinun napasi ympärillä. Oletko miettiny, että entä jos koko maailma olisikin sinun 'Truman show'. Kaikki tehdään sinun vuoksesi, vaikkei sinun omasta mielestäsi tarvitse nähdä vaivaa muiden vuoksi. Kun saat mitä haluat olet tyytyväinen. Tässä yltäkylläisyyden ylemmyyden tunteessa on varmasti hienoa elää, koska olethan parempi kuin muut. Se mikä o sun on sun, mutta mikä ei oo sun on myös sun. Säännöt on säännöt ja sää määräät säännöt. No ei siinä muuta ku Haistakaa Vittuvaa.
Mää oisi mitä vaa sulle, vähintään ainakin sen mitä sinä oisit mulle ja samallainen oisi myös tolle, jotta se ois sellane mulle. Ideana liia klisee toteutettavaksi? Voit imiä mun munnaa jos haluat kliseitä toteuttaa. Rotat täyttää varastojaan hyödyn kiillon loistaessa silmistä, mutta kohta laiva uppoaa ja ensimmäisenä laivan jättävät rotat. Palloitte just savuna ilmaan hukkuen kuplivaan vettee ja muisto puhallettii just ulos sankkana savuna huomisen tuuliin.
Ei tarvine olla Hammurabi huomatakseen tilanteen yksinkertaisuutta ja ratkaistavuutta. Vejettäs sammaa köyttä ja syötäs sammaa ruisleipää ja unohdetaa ajatus aina ei mee nallekarkit tasan. Tällä kertaa me jaetaan ne tasan.
lauantai 31. tammikuuta 2009
Älkää puhuko mulle enempää elämästä.
Rakastunu kuihtuneide ruusujen päällä kävelemisee.
Ratinaan ku varret katkeilevat alle nostaen piikit jalkapohjaan.
Uppoutuessaan jalkapohjaani tuntisin tavallisesti kipua, mutta
tällä kertaa nautintoa. Päätän tanssia niiden päällä, hyppiä
tasajalkaa, juosta ympyrää ja laittaa selälleni. Onko tässä mitään
järkeä?
Tätä olenkin miettinyt. Heräät korvan vierestä kuuluvaan porinaa
tai silmien eestä kuuluvaan kärpästen surinaan. Pelkäät sitä
deliriumiksi, mutta turhaan. Uusi päivä se siellä vain ilmoittaa,
että myöskään tänään ei tapahdu mitään. Avaan sälekaihtimet ja
nautin auringonlaskusta ohitse menevät viisi minuuttia, kunnes
pimeys varjostaa maan.
Päivän loppu oli minun päiväni alku. Kuljen niin pimeässä, etten
edes näe eteeni. Toivottavasti tunnustelen oikeaa tietä käsikopelolla,
vahingossa käsien osuessa paikkoihin, joista voisin saada syytteen.
Olen täysin hukassa modernissa maailmassa ilman karttaa, jonka avulla
löytäisin päämäärääni. Onneksi on tähdet ja juuri kirkkaimasta tähdestä
otan suunnan elämälleni, menköön askel syyteen tai saiveen. Enään en aio
olla kivittynyt minä lasittuneella katseella miettimässä tulevaa.
Matti Teikäläinen lähtee siis maailmalle toteuttamaan itseään, elämään
unelmaansa. Tämä unelma täytyisi ensin löytää. Etsivä löytää, mutta harmi
että Matin suunnitelman toteuttaminen taisi juuri siirtyä huomisesta huomiseen.
Sohvan vetovoima oli liian suuri ja addiktoiva. Toivotaan että matka paratiisiin
,nimeltä Hadia, täyttää hänen tarpeensa. Harmiksensa juuri tämä paratiisi loi Matin
tarpeet. Onnea elämään Matti Teikäläinen.
Toivo toivosta o ainut toivo menetetyn tappauksen ja selkärangato usko ainoastaan takana ittelle
annettuje luppausten. Vapauttakaa positiivisuus sellistä, johon sen lukitsitte ja palauttakaa
se minulle. Teistä ei kukaan edes huomaa vaikka se hengittäisi, vasta kun se on lähtenyt menemään.
Ratinaan ku varret katkeilevat alle nostaen piikit jalkapohjaan.
Uppoutuessaan jalkapohjaani tuntisin tavallisesti kipua, mutta
tällä kertaa nautintoa. Päätän tanssia niiden päällä, hyppiä
tasajalkaa, juosta ympyrää ja laittaa selälleni. Onko tässä mitään
järkeä?
Tätä olenkin miettinyt. Heräät korvan vierestä kuuluvaan porinaa
tai silmien eestä kuuluvaan kärpästen surinaan. Pelkäät sitä
deliriumiksi, mutta turhaan. Uusi päivä se siellä vain ilmoittaa,
että myöskään tänään ei tapahdu mitään. Avaan sälekaihtimet ja
nautin auringonlaskusta ohitse menevät viisi minuuttia, kunnes
pimeys varjostaa maan.
Päivän loppu oli minun päiväni alku. Kuljen niin pimeässä, etten
edes näe eteeni. Toivottavasti tunnustelen oikeaa tietä käsikopelolla,
vahingossa käsien osuessa paikkoihin, joista voisin saada syytteen.
Olen täysin hukassa modernissa maailmassa ilman karttaa, jonka avulla
löytäisin päämäärääni. Onneksi on tähdet ja juuri kirkkaimasta tähdestä
otan suunnan elämälleni, menköön askel syyteen tai saiveen. Enään en aio
olla kivittynyt minä lasittuneella katseella miettimässä tulevaa.
Matti Teikäläinen lähtee siis maailmalle toteuttamaan itseään, elämään
unelmaansa. Tämä unelma täytyisi ensin löytää. Etsivä löytää, mutta harmi
että Matin suunnitelman toteuttaminen taisi juuri siirtyä huomisesta huomiseen.
Sohvan vetovoima oli liian suuri ja addiktoiva. Toivotaan että matka paratiisiin
,nimeltä Hadia, täyttää hänen tarpeensa. Harmiksensa juuri tämä paratiisi loi Matin
tarpeet. Onnea elämään Matti Teikäläinen.
Toivo toivosta o ainut toivo menetetyn tappauksen ja selkärangato usko ainoastaan takana ittelle
annettuje luppausten. Vapauttakaa positiivisuus sellistä, johon sen lukitsitte ja palauttakaa
se minulle. Teistä ei kukaan edes huomaa vaikka se hengittäisi, vasta kun se on lähtenyt menemään.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)