Halloo halloo halloo
onko sielä kettää, kuuleko mua kukkaa, oonko mää yksin täällä
vai ketä nää kaikki muut o ? En oikiastaa oo ennää iha varma kuka oon.
Joku sanelee moraaliarvoja mun aivoon, miten ajatella, just niinku
koko paska järjestelmä joillekki jopa 100 vuotta.
Onneksi koen sentää olevani osa luonnon kiertokulkua jonka syklien
sykyröiden sykkiessä koen eläväni, vaikka se harvoin hyvältä tuntuu.
Olen mukavasti turta. Vitutus ei vituta, se on normaalitila niinkuin
vitutus on teille on ahdistus minulle ja niinkuin ahdistus on teille
on se puhdasta pelkoa minulle.
Näen asiat vastahakoisen mustavalkoisesti, eihän muita värejä ees ole ! Taistelen
ääripäitä vastaan jossakin keskimailla, varmaankin arjen harmailla
seuduilla jonne eivät katuvalojen lumeneet loista, mieleni tummuessa
öiden vaihtuessa päivistä taas öiksi. On parempiakin hetkiä.
Onhan joka alamäki kuitenkin toiseen suuntaan ylämäki, olen
vain aina menossa väärään suuntaan..
Olen lähes voimaton ja juuri siksi laitan kaikin voimin vastaan
ja koitan koittaa elämistä siinä farssissa, täällä ns. betoniviidakon lakien
armoilla. Uimassa vastaan valtavirtaa, jossa poliisi esittää leijonaa
eläinten kuningasta karjumassa oikeutta, harmi että se on korviini
sian ujellusta.
Tahtosin olla avaruuslintu, joka kalan lailla soljuu tyhjiössä
vailla rajoituksia joita luontokaan suo. Syö tai tule syödyksi tai
sitten elä syö ollenkaan. ole tai lakkaa olemasta tai sitten
mitään ei ollutkaan..

Voi voi voi oi voi. Lässyn lässyn lälläl lää. Rakkaus on violettia, koska kahta sellaista ei mahdu samalla sivua lehteä. Se on liian suppea. taikka ohut, laiha ja heikko, muttei tietenkään särkyvä, pikemminkin lähes särkymätön. epäilen ettei voi hajottaa sellaista mitä ei ole vielä rakennettu. siksi luotan itseeni. Jos sää oisit keltasta mää oisin varmastikki mustaa, mikä o hölmöä, koska minä vihaan pimiää ja sinä valoa vai sanoisitko pikemminki että rakastat pimeää ja minä valoa. En osaa päättää enään millainen olen, osaatko sinä paremmin ? Vedetään asiasta korttia, pitkää tikkua taikka kymmentä tikkua laudalla, koska huomenna saatan olla pimpom pelistä pois.

Chess

Pitihän se käydä kolkuttamassa helvetin portteja, että näin edes vilkauksen taivaan ekstaasista. Noh olenhan mie täällä edellee tallaamassa kovvaa asfalttia ja toitottamassa kovvaa päivää. Ihmiset on kivoja, jos raiskaaja tulee, ota paita pois, hämmästytä, hämmennä, selviä, ole selviytyjä ! Ihmettelen persoonia, miten heistä on tullut tälläisiä, miksi näen itsessäni tyhjän kuoren, jonka sisältö katsoo sinua makuulta silmiin. Uskoakko sitä ? ei en usko mihinkään, olen liian kova päinen, kuitenkin noustan leukaa ja katson läpi aavan meren kaitsiman sumun sylkien perään ja huutaen: 'EN VAIHTAISI PÄIVÄÄKÄÄN.' Näin sen hymyssäsi, se oli pahaa suopa, näin sen silmistäsi, ne olivat juonittelevat. Tunsin sen sydämmessäni, olen vain nappula pelissä jossa ei ole voittajaa. Pelataanko ?