Testi kuukausi

Kokeilin elämää ilman mausteita, puultahan se maistui.
Kolme viikkoa katkerana järsin mautonta puuta, tosin
ensimmäisen viikon se maistui pahimmalta ikinä.
Joka ikinen haukkaus elämää sai aikaan kylmiä väreitä
jotka tiesi kuumaa hikeä. Pirujen nakatessa noppaa
kuumemittarin lukemasta joka heittele 37 molemmilla puolilla
koko viikon. Toinen viikko meni sopiessa pirujen kanssa
sieluansa takaisin, melkein sen sainkin mutta sitten eräs
yllättävän iso laguaani söi sen. Tämän johdosta kolmannesta
viikosta tuli tylsyyden helvetti. Tämä arjen tylsyys, joka
normaalista elämästä seurasi söi luovuuteni, vapauteni tehdä
mitä haluan, ajatella mitä haluan ja vapauden elämää ilman
muiden määräämiä rutiineja. MUTTA EI, minä aloin parempien
rutiinien puuttesta katsomaan Big Brotheria, vaikka omassa
elämässäkin on tarpeeksi isoveljen valvomista. Neljäs viikko
olikin syöksykierre ja koettelemus, jossa selvisi mikä minä todellisesti
olen. Ikinä en ole, en siis ikinä, oppinut itsestäni näin paljon ja käsitellyt
omia huonoja puoliani näin paljon. Kokoajan joka tilanteesta, joka ärsykkeestä,
joka hausta ja mausta, mieleeni tulee miten sen ajattelen ja miten voisin
ajatella sen paremmin. Se tulee päälleni kuin haukkuva koira, eikä jätä
rauhaan ennenkuin toimin oikein.

Saa nähä mitä viides viikko tuo tullessaan...

Anteeksianto?

Kuinka sielu musta värinsä saa
mitä se sieltä ikinä haluaakaa
missä kulkija ikinä onkaa
milloin viekään rajojen taa
miksi on olemassa neljä ulottuvuutta.

milloin viekään rajojen taa

mitä,missä, milloin

ja miksi.

Uskoisin nuiden tunteiden hektisen olemuksen olevan olemassa kvanttifysiikassa.
Vain mielikuvissa siirretään fotoneja
ja vain unissa, elämän jälkeen, tapetaan demoneja.

Uskoisin parantuneeni, tai hyväksyneeni, anteeksi antaneeni, itselle ja niitä joita turhasta syytin.
Olen vapaa kuin lintu jolla on taivas kahleina.
Kaikki sanottu on aiemman toistamista, pitäkää sananne !
Lähden keittämään sanojeni tiskivedestä kahvia, eliksiiriä, joka saa minut
vapisemaan kofeiini övereissä.

-Hashpam

Autuus...

Kaks mustaa silmää tuijjottaa suoraan silmiin takas peilistä.
Ne silmät tuotiin tänne lautasil, ilmeisesti kuten sanoi Matti.
Anteeksi antamatonta ei ilmeisesti anteeksi saa, vaikka se olisi jo
puitu ja puitu vielä puimisen jälkeen. Puimuriin joutaisin.
Hyväksytty on faktat, mitä on kerrottu aikojen saatossa korvien piipatessa
ja suristessa. Internetin pätkiessä ja tvn jäädessä samalle sekunnille niin kauaksi
aikaa että päässäni kuullu ainoastaan yksi epämääräinen ääni.
Viheltely ei auta, en enään laula kun minua kidutetaan, enkä voi tehdä muuta kuin nauraa
kuolemalle, niin kauan kuin voin sille nauraa.
Elämä virnuilee minulle yhtälailla kun minä virnuilen kun koitan hymyillä kuvaa ottaessa.
Tuntuu kuin mustekala hiipisi päästäni, pitkin selkärankaani laittaen sydämmeni hakkaamaan
epärytmissä hänen tahtiinsa. Kuumottaa niin että olen syttyä tuleen ristille marttyyrinä, mutta
risti onkin väärinpäin. Haluaisin takaisin Saatanan tanssijaisiin.
Mikä kuumottava joulun odotus tämä onkaan..
Hyvää joulua kaikille !

-Haehbe, edelleen pidän kiinni reunasta

heräsin ja yhtäkkii asuin kajaanissa

yhe kerra elettii täysii elettii tai yli vejettii
mitä vitu vällii
ku mä heitän kuitenki säkkee joka vitu vällii
yhtäkkii mä äkkii tajuunki mihi usvaanki¨
mistäki joutuu, mihinki nousuu
ja mistä nousuu aamulla, mistä kaupungista
ja onko laskut vai krapula
apua liskot hyökkää mut ksanoreilla
ne tapetaa ei enää tässä maailmassa tarvita aseita
rauhan banderollit, meijjä omat kollit,
bondit ja niide blondit, automatisaatio ja droidit
röllit ja me muut joilla kuivaa suut muut luetellaa
nuihi kategorioihi, hu mut ohi muut ampuis meikä
manifesti vastaa muita ko taiteitelijoitte sakkaa
vaikka niitäki vihhaa haluun vaa elää omaa elämää
vailla onnee jota o aina etsimäs
etsiny jo nii kaua ettå uskon siihen että palan loppuu
ennenku löyvän rauhan

www.myspace.com/haehbeatz

mainos instrumentaali musiikista jossa ei ole käytetty kuin virtuaalisia instrumentteja, jota kuuntelevat ainoastaan virtuaaliset ystäväni. kiitos teile

Olemisen sietämätön kynyys.

Ylhäältä alas, ääripäästä toiseen, etelästä pohjosee, kylmästä kuumaan ja takas alhaalta ylös, toisesta ääripäästä toiseen, pohjosesta etelään ja kylmästä kuumaan, ja koko tähän hommaan meni kokonainen minuutti? Ääripäät nähtyä mikään siltä väliltä ei tunnu miltään. Olen mukavasti turta.

Mies, jolle mikään ei riitä

Oon huomannu lähiaikoina itsessäni piirteitä, joita en ole ennen ajatellut.
Evoluutio loi meille selkärangan, siksi seisonki ylpeänä vaikka koenkin
kuuluvani nilviästen sukuun. Olen Sami 20 vee itsensä hukannut pojan kössi,
joka haluaa aina vaa sitä mitä ei voi saada. Uskokaa pois, se ei tee elämästäni
yhtään sen helpompaa. Jos haluaa jotakin oikein kovasti, sitä haluaa varmasti
kovemmin josset voi sitä saada. Entä jos saisinkin sen? Pyörähtäisikö ympyrä
vain kierroksen enemmän ja haluaisin jotakin muuta ja kaikki alkaisi taas
alusta. Olen mies, jolle mikään ei riitä.
Mikähä mun pää sisällä pallaa, ku jo korvistaki ulos tulee savua. Pakko ostaa
vielä gemma, jotta vois tauo alottaa. Päivät o loistavia, suorastaan
maanisia kun hehkun varastoitunutta energiaa. Yöt taistelua liskoje kanssa,
ku viimene o tapettu yksinäisyys masentaa. Ei sulla ois poistaa vielä toista grammaa?
Mitä se vapaus olikaa? Ei ainakaa torkun painamista ko pitäs aamulla
duunii nousta. Joku päättäny kuukausi sitte, mitä huomenna kello 12 teen.
Ja sananvappaus kukoistaa ko kukkaa ei uskalla sanua pomoasa vastaa. Mikä ois parasta
sulle, joku aina valmis sanomaa on. Neuvoo muita, vaikkei tiiä ees mitä pitäs omassa
elämässäsä tehä, no voihan tekopyhät huorat.
Maailmassa eniten kuitenki haluisin jollekki oman vappauteni omistaa, koska
pittäähä nää päivät jonku kanssa jakkaa. Eihä niitä muute kukkaa muistele koskaa.
Vieläköhä sitä piippua polttaa pappana kikkutuoleissa jätkie kanssa?
Puhumassa säästä ko kukkaa ei muista mitään koko elämästään, nii mistä sitä puhuukaa.
This is the end, my only friend the end. Ja myös alku, mun ainut ainut viholline
uus alku. Alku, minun ainut kaunis vihollinen uuden alku. Odotan sitä innolla teidät johdatellessa
mielenvirrassa uimaan solkenaa piirtää kirjaimista mielikuvaa, heitä se järkes vittuu.
Elä elämääs ees tunti kuunnelle vaistoja sokenaa ja kato mitä tapahtuu?

Uus luku

Kirjotin puoli vuotta sitte elämän uuesta luvusta. Jostaki ttun syystä kirjotin sen päiväkirjani viimeselle sivulle, niimpänii puoli vuottaha vierähti kirotessa karmaa. Syystä? No ei tietenkää.
Noh puolise vuotta sitte kirjotin samasesa luvusa kirjoti että viimene matka ajettii sinä
yönä Lapin keskitalven pimeydessä. Katuvalojen puuttuessa näin autojeni valoista selvästi
vielä Lucyn timanttien kanssa.
Se luku? En muista miten se meni se kirja jää kait kirjoittamatta. Olen aina kironnut akateemisia taiteilijoita. Ja Karman tuuli lämpimästi puhaltaa minut työväen akateemiaan, hienoa kerrassaan hienoa. Pitäisiköhän minun soluttautua sittenkin yhteiskuntaan tätä väylää hyväksi käyttäen kampukseen verkostuen, koska siellä on langaton internet ! Hiphip hurraa, en ole omistanut nettiä kuukausii enkä katsonut teeveetä kohta vuosiin, paitsi molempia epäsäännöllisesti kuin teen itse ruokaa. Joten Karman suhtautuminen elämääni lienee ymmärrettävää?
Nyt tässä sohvalla kirjottaessani mikä mieltäni tällä hetkellä painaa ja pyörittää kysymyksiä siellä. Voisin nakata kolikkoo ja kattua mitepäi se flippaa.
Miksi aina onkin kohdattava mielipiteensä kun joku nti toimistoassistentti on katsonut minut rekisteristä sopivaksi ja päättää lähettää minulle kirjekuoren? Noh näinpä näin minusta tulee akateemisesti koulutettu tyhjäntoimittaja, toivon ainakin.

Versus

hyvää vastaa pahhaa
pääosassa mää ilman rahhaa

täällä jing
paikassa piilo nimeltää o jang
pakottaa ettimää balanssia
toiset toista puolikasta
koska ilman vastakohtaa
vaa ei oo kokonaista
Kruunaa häviää klaavaa häviää
taijjan tä kolikoheito hävitä
se taitaa flipata vääripäi
toiset ettii värii elämää
vaikka se o liia värikästä
toiset taas tyytyy kaiken harmaana näkemää
toisille o sopivaa liia väkevää
toisille o nautinto
mitä toiset ei halua nähäkkää
mutta silti jokkaine pätäkkää tavottelee
vaikkei sitä unelmana haluis nähäkkää
aina mietitää jos tästä selvitää
ei oo ongelmia enää

mutta paskanmarjat.

kyny kymysys

Onko kynympää olla kyny paskahomo vai kynypaskahomo? Siinä vasta kyny kysymys.

Ps onkoha mulla krapula

goes outside da brainz

nää sanat
maasta ja taivaasta ihmiskunnasta nii
kauniin sairasta toisiasa naimassa
niide kyseenalastuksista niije luomasta maailmasta
aprikoimisista mikähä tätä kaikkee voi vaivata

taiteitte psykoosit puolivälille neuroosit
ja kaikile muile arje tylsät hypnoosit
miehet ja naiset nimis vappaue miehistä naiset
toteutuneet unet maanpäälliset painajaiset

aluks epänormaalit joista väännettii muka normaalit
joille rauha nii tylsää että sytty sodatki
julkasivat läpälä raamutun ja vittuilessaa koraani
askel askeleelta enemmä väärä teijjät johtaaki

varmaa luojaki polttaa vaa kannabista
innovaatioit keksi vitseistä jumisista
inspiraatiot aamuista unisista
vitut unista täällä kävellää unissaa

Enzimmäine julkasu, jota en oo kirjottanu ajatukze virroilla

cash rules everything around me

mu elämä o myynnis saat se miinus viiskyt pinnaa
e tarvi su massei ko ei mulla oo muutenkaa hintaa
Nii se vaa o että massit seuraa massii ja kiertää mut
tyhjät pullon pantit pelastus kaupasta bisseä hankkii
jaa näköjää jää pari lanttii yli ja sehä riittää
iha mihi vaa, menne iha minne vaa tehä aivan mitä huvittaa
mutta kolmee euroo enempää mulla tästä ei oo maksaa
ja ne jaksaa jaksaa ja jaksaa kuumottaa kirjeinee
oot meille velkaa ja maksuaikaa o se verra ku sovitaa
pienlainat roks risicum roks samaaa ilmapalloo ja poks
Eipä tarvis niitäkää velkoi sitte enää maksaa..


-Rahato työläine

luo tuzkaa luomizetuskaa

Vapaus ja kyky- ilmaista itseään, mutta en saa sanoja suusta
päästän suusta sammakoita ja vaivun unelmiini.
Olen vain kuullut ja kuullut puolet siitä mitä en ole nähnyt.
Olen nähnyt mitä olen nähnyt, onko se puolet siitä mitä olen kuullut?
Sanoissani ei ole logiikka eikä epälogiikka koska silloinhan siinä
olisi logiikkaa, koska käsite koostuu logiikka-nimekkeestä, loogista, eikö?
En oikeastaan ymmärrä edes itse itseäni, enkä ajatuksen juoksuani.
Miksi siis sinun täytyisi ymmärtää sitä?
Mikset tyydy kuten minä, vain ja ainuastaan, ihastelemaan sen virtaamista
ja katsoa tuoko virta rantaan pullon, joka täyttää toiveesi.

Siistiä olla teko-taiteelline, ku en tiiä ees mitä on taiteelline.

Protesti liia z8 kirjottamiseksi

Sinä, Elä lue. Minä, elä kirjoita. Minkälaista käyttö pitäs ostaa, että se kannattas itsemurhaa.

-Haeh?Be

automatiokirjoitusko

Ateeksi itseni puolesta
vaikkei ois pyyettävä anteeksi ko ainoastaa iteltää
pisi o se sormi joka mua syyttää
ja siinä käessä o tietty keskari pystyssä
elä siinä niinku nää tässä
elä hetkessä niiku nää eilisessä
jätkä miettii mitä eile teit
mää mieti mitä tulevaisuude reittei astutaa
mutta vasta jälkee ku astutaa
ja sillä elämänfilosofiaa leveleit ekspataa
sori vaa nii karuaa o elämätarina
ettei siitä saa satumaista ku narnia
tai ihanaa ko liisa joka o kadoksissa
ihmemaassa, jote eti sieltä ja joka oottaa löytäjääsä.

Tahon olla se, uskon että se ongelmat ratkasee.

niijio kaikki o c8 taii siiiiiis kirjotettu aeva sekasi
nii tarkottaako nää siis mittää?

joillekki tarkottaa joille ei
toiset sanoo että se o syvimpääs sisimpää
t09set sanoo että eniwei
ku itehä nää sen päätit mitä elämälles teit

nää veit ja veit knnes sen veit
pitkin epätoivon ja kalman syömereit
onneks kalma o mulle palvelukse pystysssä
voisi pyytää vaikka että oltas kaikki aina hengissä

sitä mä toivoisi
muttap elkään että loppu koittaa liia aikasi


herätää maailmakutsuu niinku mars ikänää
eikä ikävä oo sitä minkä piti olla mu
kohtalo
herätää mailmakutsuu niinku mikkää ikkää
eikä iikävää oo se mitä kohtalo toi elämään.

silti uneksin paremmasta
toivoin susta ofelian paremma ma43ta
toivo susta kauneimma ruskan
mitä oo nähäny ja kuvitellu läpi tä loska

ja nää oon niille joita arvostettii
niille joide osotuksie läpi takas osotettii
niille joille pessimismi o realismi
tää niille joilla liekki pallaa onnellisille lopuille

omistettu tää, no ei ikkää kellekkää, vaekko

jätkä kattoo mua silmii
niinku määki kato sua suoraa silmii
kysyt mite mulla mennee
meikä sannoo et tervetulloo vaa tähä skennee

No okei et mistää tiiä mittää
parempi nii mutta kuinkas sitte kävikää
nokka pystys tää tyyppi luuli olevas yläpääs
mutta sori sulle että asiat eritavalla nyt näät

pahottelen sekavuuttani pahottelen mun suuntani
anteeksi että surrealismi sattu olee ajattelutapani
ja pahottelen jos ette siitä selvää saa
jos ette sitä tajua turhaa haaskatte aikaa

Mää oon vaa mää niiq sää vaa sää
turhaa nää koitat sitä asiaa mieltää
mielipiteet o mielipiteitä väliäkö sillä
jos kerranki puheet totee pittää

että osaa arvostaa en osaa määkää
puhutte kokoaja mutta mutta musta ei oo vaa määkimää
nää väität että oot se lammas musta
mää vasta että tuski vastasta siihe o musta

mutta sitte nauran äänee
häpeen ku nii kähee on mun ääni
voisin kirjottaa tuhansii lainei
mutta paineet veti mut kanveisei
sanoi seis
muttei
se loppuni siihe vaa syvemmälle vei
mutta eni vei annoi sen viiä
toisinko nää ja jsut sen takii et voi
muelämän tappaa ymmärtää
oon tekotaiteelline nii sä hymyilet
ko puhu kui aisteilki harhaa astele
siltl ainoo joka nauraa oon mää
tai okei teki nauratte muttet niiq mää

rakastan teitä vaikkei teistä ois mihinkää
halveksu meitä vaikkei teistä ois mihinkää
halveksu vaa meitä halveksu meitä
silti meikä toivoo parasta teistä
vaikkei teistä ois mihinkää

runo o tää, ei omistettu kellekkää
paitti joille tää
osuu sisimpää
harmi ettei tää ollu omistettu kellekkää
enkä runoo oo kirjottanu yhtäää
sellasita joka ei koskettas mun elämää
jote runo o tää
kirjotettu mutta kelle tää o ?
ja sille jolle tää o...
...toteuta unelmas jo...
...tai selvitä pliis ees mite ne ees !?

Maailman meno

Autot liikkuu, joka kolmas niistä o ystävä numeroitu ja SP.
Pakokaasu pittää keuhkoputke kuosissa ja karstassa.
Jos haluat pilvee voit mun keuhkoputken rapata.
Jos haluat tietää mitä mietin voin kertoo sen sulle suoraa,
mutten voi luvata että tajuat yhtään mittään.
Hymmyilen siks ko sää hymmyilet mulle, en siksi että hymmyilyttäs.
Nää luulet tietäväs kaikesta kaiken niinku minäki, mutta
tiiän myös senki ettei kumpikkaa tiiä oikeesti yhtää mittää.
Tiivistelmä on, että kaikki liia persoja o.
Muut ajattelee nii, mutta harmikseni myös itekki.
Ei voi tuumata ko, että ei vittu.

Sinä ja aistini..

Entä jos minä kuulen värit ?
Kuulen rakkauden, joka on harmaa kaipaamassa punaista.
Entä jos minä näen äänet ?
Näen sinut, huutamassa rakkautta silmissäsi.
Entä jos minä maistan tunteet?
Maistan, kuinka kaipaat suolaa elämäsi mauttomuuteen.
Entä jos tunnen sen mitä kuvittelet?
Tunnen sen kipuna sormien päissä, kun mietin tuhatta tapaa pelastaa elämäsäsi.
Entä jos minulla on viides asti?
Aisti, jonka takia olen aina väärässä.

Sinulle, joka sekoitit aistijärjestelmäni

sE joka mua ymmärtää TäTä lukeKOO

Elä anna mun menettää sitä, joka tuli mun pää sissää. Se ei lähe sieltä, se sinne tuli, jäi jumii eikä lähe ennenku kuolen. Se oli mun persoona, identiteetti kaikki mitä mussa o paitti ittetunto.
Ja just sehäse oliki joka mua veti aina sohvapohjaa, sillonku ois pitäny hymyillä ja osoittaa, että millainen mää oon. Eikä aina norsunvittu ois mun naamaa koristanu. Sori siitä, sori tästä ja sori tuosta. Oon tehny monta pahhhaa asiaa aiva syyttä suotta. Mitä mietin ei monesti mua hymyilytä, mutta silti monesti mietin mite saisin sut hymyilemää. Toivoisin vaa, etten ois ainut joka eläää tässä ihmemaas, jossa jokainen meistä etsii itseään vaa. Ja silti oo varma että sen löytää ainuastaan ku löytää puolet itsestä, jostaki muualta ku su sielu sisältä. Te ootte kaksijakosii, toiset palat soppii yhtee, toiset o pilattu ja jotku siksei löyä ikinä oman sielukumppanin rytmii.
Se heiluu ja heiluu, pyörii ja pyörii, pää o nii sekasi ko ois ollu karusellissa vuosii. silti tällä ympärällä tarkotan ainuastaan vaa, sitä minkälaisii koululaisista tullaa tekemää. Anteeksi, etten ollut kunnon oppilas. anteeksi, että opin ajattelemaan. anteeksi, että koin senki ku näin äänet ja kuulin värit. Anteeksi etten ajattelu mitä kirjoitanku liia fiksut uppois elämääni. pijä mua tyhmänä nii tiiän mää oonki, mutta eritavalla mitä nää oikeestaa luulit. Ja jos sää tiiät mitä o automaatio kirjotus, se o tätä. Ja mielee tekee mielii sanoo että ahneella on yleesä paskane lopetus.


ps. En miettiny,en muista, ei kiinnsota mitä kirjotan, mutta joku mu ajatukset silti varastaa...

Sinulle

Muistan sen, kun kirjotin epäonnistuneen rakkauslaulun. Se oli rakkauslaulu, joka epäonnistui rakkauden epäonnistuessa. Uskon tunteiden viemään elämään, uskoin tuntemuksien vievän elämää oikeaan suuntaan, olkoon suunta mikä tahansa. Harmi että tämä rakkaus kyynisti minut.
Minut voidaan kuvitella sellaisena, kun haluan teidän minut kuvittelevan. Halusitte olla minua älykkäämpiä, no esitän tyhmää. Halusit olla minua parempi, no esitän huonompaa. Halisit olla minä, no esitin sinua.
Toiset puhuu kevät masennuksesta. Toiset taas se herättää henkiin, kuinka moni teistä keskellä työpäivää kivettyy paikalleen, katseen katsoessa ainoastaan aurinko joka häikäisee niin ettei sitä voi edes katsoa? Kuinka moni teistä sulkee silmänsä todellisuudelle. Kuinka moni teistä avaa ne uudellee ja näkee maailman ruohontasolta. Kuinka monet teistä pelkästään kaunis päivä jähmetyttää paikoilleen ainoastaan sen takia, että sen kauneus saa sinut hymyilemään?
Osaan nauttia elämästä. Nautin elämästä täysin hengenvetoin lukuunottamatta kroonista keuhkoputken tulehdusta. Elän elämääni normien sanelemana, moraalisääntöjen. Mää tätä sullle, mutta sillo sitä nääki oot mulle. Oon tullu klisseiseksi, mutta muut siihe ei pysty tai sitten muita se ei kiinnosta.
Haluaisin kuitenkin sinut, päivänsäde, valaisemaan pimeää katuani. Uskoisin, että maailmasta paljon on sinulta näkemättä. Maailmalla en tarkoita sitä estetiikkaa mitä silmäsi voisi havaita koivunlehtiensolmujen syntyessä, vaan sitä että näet niiden läpi. Haluiaisin opettaa mitä maailma on näin sammakon näkökulmsta, haluaisin näyttää mitä elämä voisi olla. Haluaisin näyttää sinulle kaiken kokemani ja oppimani, jotta se mitä sinä näkisit olisi muidenkin kuin katuvalojen valaisema.

Omistettu sulle, jonka silmät vei mun tunteet

-Häh?be

Ps. Se valonkatkasija, joka tuo valon huoneeseen johon aurinko ei paista, olet sinä.

Terve, olen Sami. Olen yksi niistä, jotka vasta humalassa etsivät itseään. Mikä lieneen pitikään muurejani pystyssä, no ne ovat sortuneet. Mikä lieneeen piti tajuntaani yllä, ne ovat kaatuneet. Missä ovat entiset ajatukseni, no ne ovat jo maatuneet...
Silmiä painaa alkoholin tuoma sävyte siitä etten osaa puhua itsestäni, mikäli en ole humalassa. JA mikä sopisi sen paremmin suomalaiseen luonteeseen. Ole siis sinäkin samisuomalainen. Kerron eksälläni, jolta näen kyyneleen vuotavan pitkin poskea. Anteeksi etten voi enään halata.
Näin kaiken läpi, kuvittelet minut monena. Kaikkena mitä halusit minun olevan, sitä olin. Mutta kuinkas sitten kävikään?
ja mihinkäs sitten päädytään, pelkään sitä pis...tipah8s l
kynytyus olemus maximius. vihaan elmää, oikeasti.,...

NO VITTU 12.3.2009

Ja näin ne päivät mennee...
Moraaliarvot heikkenee, sortuu ja silti sama äpärä on kailottamassa sulle kuinka ellää..
Ja tämäkää ossaa pittää ees huolta itestää...
Koittaa herätä, muttei kykene ko sammuttamaan torkun, jota on hakannut tiedostamattaan jo niin kauan, että on myöhässä...
Päivät synkkenee synkynemistään, vaikka on kevät...
Olisipa jo lokakuu ja olisin elänyt juuri kesän...
Kohtaisin talven uudella sisulla rinta rottingilla ja selkä suorana...
Toisin kuin nyt, kumarassa ja katse maahan suunnattuna...
Hymyilisin !
En niinkuin nyt, väkisillä katsoessa aamulla peiliin, ettei elämä näyttäisi niin vastentahtoiselta...
Miksen enään hymyile ?

...En ookkaa kirjottanu mittää pitkää aikaa. Siitä mistä enne nautin tuli pakko pullaa ja tapa todistella jotaki. Millä enne todistelin itselleni elämise sietämätöntä kynyyttä, tuli tapa todistella sitä muille. Mutta nyt toivon Hymyn valtaavan kasvoni valtavan sietämättömän hyvyyden tahdittamana. En minä ole hyvä Sinulle, ethän sinäkään ollut hyvä minulle ?...

...Täältä Kengän takkaa se aurinko paistaa ko Naantalissa konsanaan, tai ei vielä mutta tullee paistamaan. Näitä kauniimpia päiviä odotelessa olemme mananneet pskt päivät alimpaa helveti syöverii piiloo ja vihoviimose kive alle turvaa. A niinku Aakkoset, B niinku Paskat päivät, C niinku nii c vaa mennee, D niinq paskan päivän aakkoset. E niinku hurmio-tilassa niistä nauttimine...

...Ookko nää todistellee rakkauttas elämää tyhjillä sannoilla vailla tekoja? Oonko mää todistellee ylleesäkkää mittää tyhjillä tekkoila ilma sanoja? Tai vaikka koittasi sekottaa nämä kaks negatiivista asiaa keskenään, en saa siitä aikaan mtn positiivista. M.O.T..

...Jakamine o välittämistä. Siks mää jaanki ajatukset kaikkie kans. Harmi, että todellisuudessa välitän ainuastaa ittestä. Voi vittu, puhuin itseni pussiin. Ensimmäisen lauseen ristiin ja viimosen rastiin. Ehkei se mennykkää niinku ootettii? Ei tää vissii ollukkaa nii hieno paikka?..

^^ hajannaisia katkelmia ajatuksistani lähipäivinä, lähiaikoina, lähiviikkoina. Ihan miten sen haluat ite ajottaa, mehä eletää näitä niitä näitä päiviä.

-Häh?

kynyn olon- tunnustus

Minä uskon kynyyn oloon, kaikkivaltiaaseen,
taivaan ja maan kynyttäjään
Ja kynystä olosta nauttiaan
kynyn olon ainoaan poikaan
meidän herraamme
joka sikisi kynystä päissää
syntyi hyvästä olosta
nautti kynyn olon aikana
poissa poltettiin, tuhkaksi ja karisteltii
astui alas haadiaan
nousi kolmantena päivänä sohvalta
astui ylös vvn portaat
istuu kärpästen, isän, kaikkivaltiaan
oikealla puolella
ja on sieltä tuleva tuomitsemaan
kynyä oloa

ja kynystä olosta nauttimista
kynyn yhteisestä aamusta
kynyn yhteyden,
morkkiksen unohtamisen
fyysisen krapulan
ja iankaikkisen kynyn olon.

Lepää mieli rauhassa, valvomassa keskellä toivottavasti valveunie

Päivän alku, nii flegmaattinen. Tahtonu ees kieli liikkua suussa ko tunsi olevasa nii mato, joka o kaivautumassa yhteisöö, Wanhoje taustalla tanssien. Tuttu fiilis ku o tankki o aina tyhjä, yhtä tuttu fiilis ku aamusi pää o aina niin tyhjä. E muista kuka, mutta joku tais kyssyy että 

paljonko voi järkeä tyhjää päähä mahtuu. Meikä kyssyy vastaa, eikö voitas vaa hypätä vaistojen

varassa kellumaa elämänvirtaa. Ja elämähä virtaa ku aamu suihku kello kuuelta otetaa, pessee hampaat, syö aamupallaa, vaikka 24hoosta jälelä puoliikaan. Herrään tähä päivää, tuntuu että fressimpänä ko koskaa. Perjantai-illa selvipäi jenggiä ympäri kaupungin ämpäri korvenkylie ja mantuje.

Se soittaa, vastaan. Sovitaa asiat. Se soittaa, vastaan. Sovitaa uuestaa. Se soittaa ja vastaan mielessää haista paska, mutta ok nyt me sinne tullaa.

Soitan, ei vastaa. Soitan, ei vastaa. Soitan, ei vastaa. Onneksi vastaa ku parikymmentä minuuttia ootellaa. Noni siellä ollaa.

Korvenkylile, maille ja hietasaarille. Ja aah vihdoin vvlle. Tuiraa KoohooCee ja sinne jumahettii. mietin nukkumista, mutta mielee palaa kysymys että eikö kaikki vois olla vaa unta?Tämä se on kuumottavan kylmän todellista, nauttimista kynystä olosta.

 

tosiaankijokupäivämikäliekueeeskeluatiiä

Tää päivä o menny ja e muista siitä yhtikäs mittää. Ne tarinoitaa kertoo enkä voi käsittää,
mite oo moista tehny jote täytyy vääristää mielikuvvaa siitä, mikä meijjä maailmaa kuvvaa
parhaite kuvvaa ja se o se fiilis ku herätää. Ja ku herätää nii arki meitä kuttuu ko seireenit.
Ne haluaa mut aiva mu lähelleni ja vangitsee mut lumoude sisälle.
Ne pitää mut hetke sisällä, eikä päästä ulos vaikka haluisinki. Nää ovet aukee vaa yhtee suuntaa
sittenki. Mu tie valasee, pohjantähti valo pohjoiseen. E tiiä onko tää ees oikee suunta,
silti sinne ilman kompassia suuntaa. En tiiä minne mennä, en tiiä mitä tehä, kai mulle se aika näyttää.
Siihe asti steppaa mu sydämme tempoo, tempoo mihi se sykkii.
Se sykkii teille vappaille, vappaille teille. Se sykkii meille se sykkii teile.
se sykkii spliffille joka pallaa vappauella. Se sykkii kippiksille, jotka
kilistellää elämise rakkauelle

Paremman huomise kajo

Sekava tammikuu on jo unohettu, vaikken sitä ees tammikuus muistanu.
Ei se mittää nokka maasta, kohti taivasta ja taivaasta kohti horisonttia ja eteenpäi käyköön tiemme.
Kaikessa Korkealentoisuudessani aion lentää yli savupilven harmaan, joka värittää arkeani.
Värittäs tä harmaa, jollaki ilosemmalla sävyllä jos e siinä onnistu se o sama maalata mustaks.
Karistelis käsiltäsä ja huosuiltasa eilise tuhkat ja syntys uuestaa niistä oppimaa, mite eletää oikein.
Uskon vakavasti, että heittämällä kolikkoa päättäisin asiat toimivammin kuin nyt. Uskon myös, että jos tekisin asiat päinvastoin kun päätän ne tehdä asiat menisivät myös paremmin.
Tai sitten pitäs vaa avata sälekaihtimet ja antaa auringonpäivyje valasta päivämme. Nauttia hetke luomasta illuusioista, kuinka mahtavia päivät ovat ennenkuin todellisuus ottaa omansa. On helppo kertoa, kuinka pitäisi elää, mitä pitäisi tehdä. On helppoa kirjoittaa, mikä mättää, mitä sille pitäisi tehdä. Harmi, että vaikka tietäisin, mitä tulisi tehdä, en sitä osaa tehdä. Enkä saa edes aloitettua sitä.
Mutta Hän kuka varasti ajatukseni, eikä suostunut niitä palauttamaan, voisi palauttaa arjen maanpinnalle. Arjen, jota ei tarvisi polttaa poissa nauttiakseen siitä. Vaan päivät, joiden harmaa väri on muuttunut punaiseksi, jota maalamme yhdessä taivaanrantaa paremman huomisen kajon toivossa. Tää o sulle, jota ajatteli tätä kirjottaessa. Tuossa sulle suti, tässä mulle suti, maalit o yhteiset. Maalaa unelmas samaa kohtaa ku minä omani, nii nähhää miltä näyttää meidän unelmamme valossa paremman aamunkajon.

Kyny kynystä ja hymy hymystä

Uskotelkaa itsellenne, ettei maailma pyörisi sinun napasi ympärillä. Oletko miettiny, että entä jos koko maailma olisikin sinun 'Truman show'. Kaikki tehdään sinun vuoksesi, vaikkei sinun omasta mielestäsi tarvitse nähdä vaivaa muiden vuoksi. Kun saat mitä haluat olet tyytyväinen. Tässä yltäkylläisyyden ylemmyyden tunteessa on varmasti hienoa elää, koska olethan parempi kuin muut. Se mikä o sun on sun, mutta mikä ei oo sun on myös sun. Säännöt on säännöt ja sää määräät säännöt. No ei siinä muuta ku Haistakaa Vittuvaa.
Mää oisi mitä vaa sulle, vähintään ainakin sen mitä sinä oisit mulle ja samallainen oisi myös tolle, jotta se ois sellane mulle. Ideana liia klisee toteutettavaksi? Voit imiä mun munnaa jos haluat kliseitä toteuttaa. Rotat täyttää varastojaan hyödyn kiillon loistaessa silmistä, mutta kohta laiva uppoaa ja ensimmäisenä laivan jättävät rotat. Palloitte just savuna ilmaan hukkuen kuplivaan vettee ja muisto puhallettii just ulos sankkana savuna huomisen tuuliin.
Ei tarvine olla Hammurabi huomatakseen tilanteen yksinkertaisuutta ja ratkaistavuutta. Vejettäs sammaa köyttä ja syötäs sammaa ruisleipää ja unohdetaa ajatus aina ei mee nallekarkit tasan. Tällä kertaa me jaetaan ne tasan.

Älkää puhuko mulle enempää elämästä.

Rakastunu kuihtuneide ruusujen päällä kävelemisee.
Ratinaan ku varret katkeilevat alle nostaen piikit jalkapohjaan.
Uppoutuessaan jalkapohjaani tuntisin tavallisesti kipua, mutta
tällä kertaa nautintoa. Päätän tanssia niiden päällä, hyppiä
tasajalkaa, juosta ympyrää ja laittaa selälleni. Onko tässä mitään
järkeä?
Tätä olenkin miettinyt. Heräät korvan vierestä kuuluvaan porinaa
tai silmien eestä kuuluvaan kärpästen surinaan. Pelkäät sitä
deliriumiksi, mutta turhaan. Uusi päivä se siellä vain ilmoittaa,
että myöskään tänään ei tapahdu mitään. Avaan sälekaihtimet ja
nautin auringonlaskusta ohitse menevät viisi minuuttia, kunnes
pimeys varjostaa maan.
Päivän loppu oli minun päiväni alku. Kuljen niin pimeässä, etten
edes näe eteeni. Toivottavasti tunnustelen oikeaa tietä käsikopelolla,
vahingossa käsien osuessa paikkoihin, joista voisin saada syytteen.
Olen täysin hukassa modernissa maailmassa ilman karttaa, jonka avulla
löytäisin päämäärääni. Onneksi on tähdet ja juuri kirkkaimasta tähdestä
otan suunnan elämälleni, menköön askel syyteen tai saiveen. Enään en aio
olla kivittynyt minä lasittuneella katseella miettimässä tulevaa.
Matti Teikäläinen lähtee siis maailmalle toteuttamaan itseään, elämään
unelmaansa. Tämä unelma täytyisi ensin löytää. Etsivä löytää, mutta harmi
että Matin suunnitelman toteuttaminen taisi juuri siirtyä huomisesta huomiseen.
Sohvan vetovoima oli liian suuri ja addiktoiva. Toivotaan että matka paratiisiin
,nimeltä Hadia, täyttää hänen tarpeensa. Harmiksensa juuri tämä paratiisi loi Matin
tarpeet. Onnea elämään Matti Teikäläinen.
Toivo toivosta o ainut toivo menetetyn tappauksen ja selkärangato usko ainoastaan takana ittelle
annettuje luppausten. Vapauttakaa positiivisuus sellistä, johon sen lukitsitte ja palauttakaa
se minulle. Teistä ei kukaan edes huomaa vaikka se hengittäisi, vasta kun se on lähtenyt menemään.