tiistai 20. huhtikuuta 2010

Nää on näitä niitä näitä päiviä, oikiastaa päiviä joitaki mitähä lie.
Hoidan hommani tyylillä kuten pitääkin. Teen kuten arjen säännöt käskevät.
Ylitänkin jopa itseni kerran jollen kahdestikkin ! Eihän roomaakaan päivässä rakennettu muttei myöskään minun masennusta poistettu. Olen nähnyt ystäviä monenlaisia, kun he olivat syytöksensä syyttäneet ja tuomitut oltiin tuomittu, he luulivat saavansa valtaa niin valtavasti että valtavirtaan hukkuminen on tapahtunut. tekisi mieli sylkeä naamalle. kiitos näkemiin ja hei. ps kuka arvostaisi sinua jos et arvosta itse itseäsi ? entä kuka arvostaisi sinua jos sinä et arvosta häntä ?!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti